Ilmoittautuminen Lexin valmennuskursseille näyttää alkaneen tänään! Kaikki siis osoitteeseen www.lexkurssit.fi ja taas olette askeleen lähempänä unelmienne opiskelupaikkaa. :)
Hauskaa viikkoa teille!
-Miss L
tiistai 15. marraskuuta 2011
perjantai 11. marraskuuta 2011
Avoin yliopisto hakijan apuna
Moikka!
Kirjojen ilmestymiseen on vielä mukavasti aikaa, melkein viisi kuukautta. Keväästä on tulossa teille hakijoille rankka mutta joku teistä saattaa silti kaivata tekemistä jo nyt. Tähän tarkoitukseen suosittelen avointa yliopistoa!
Avoimia yliopistoja on monissa kaupungeissa Suomessa, sillä kursseja järjestetään myös paikkakunnilla joilla ei sijaitse varsinaista yliopistoa. Avoimessa suoritetut kurssit voidaan yleensä saada osaksi tutkintoa, sitten kun yliopistoon pääsee sisälle. Tässä saattaa kuitenkin olla rajoituksia, sillä kurssit ovat eri sisältöisiä eri paikoissa, joten kannattaa tutustua tähän tarkemmin. Mielestäni avoimen suurin hyöty eivät ole opintopisteet vaan tietysti se oppi jonka sieltä saa. Kurssit ovat (tästä ollaan montaa mieltä!) jokseenkin samankaltaisia kuin nekin, joita tutkinto-opiskelijat päivisin opiskelevat. Avoimessa saat siis käsityksen siitä, mitä opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa voi olla ja samalla kehität omia valmiuksiasi pääsykoetta ajatellen.
Itse opiskelin välivuotenani muutamia kursseja avoimen puolella. Vinkkinä voisinkin sanoa, ettei ehkä kannata valita niitä haastavimpia kursseja vaan hakea oppia vähän helpommissa opinnoissa. No mistä sitten tietää mitkä ovat "helppoja" kursseja? Suosittelen hakeutumaan niille kursseille joita tutkinto-opiskelijat opiskelevat ensimmäisenä vuotena. Turussa opiskellaan 1. vuotena ensin kaksi perusopintojaksoa ja sen jälkeen valtiosääntöoikeus, eurooppaoikeus, kansainvälinen oikeus, hallinto-oikeus ja velvoiteoikeus. Tietysti ensin mainitut ovat ne kaikkein helpoimmat, sillä ne tulevat uudelle opiskelijalle vastaan heti alussa. Esimerkiksi valtiosääntöoikeudesta on monella perustietoja jo lukion ja yleissivistyksenkin pohjalta kuten presidentin ja valtioneuvoston tehtävät jne. Tutustu ennen ilmoittautumista kurssin sisältöön ja mitä kirjallisuutta siihen sisältyy. Avoimessakin on syytä tehdä töitä kurssien eteen ja perehtyä materiaaleihin. Samalla tulee harjoiteltua tenttitilaisuutta, joka saattaa olla jokseenkin samankaltainen kuin pääsykoetilaisuus.
Jos satut käymään avoimessa juuri ne kurssit joiden aiheisiin pääsykoekirjat liittyvät, voit pitää itseäsi melko onnekkaana. Todennäköisempää on, etteivät kevään kirjat liity juuri siihen kurssiin minkä olet käynyt mutta kukapa sitä vielä tietää! Avoimesta voi siis olla hyötyä tässäkin mielessä. Vaikka opiskelisitkin eri aiheita nyt talvella, olet silti askeleen lähempänä unelmiesi opiskelupaikkaa, oikeustiede on nimittäin melko johdonmukainen kokonaisuus. Vaikka juridiikan salat eivät heti pääsykoekeväänä aukeaisikaan, vähitellen saatat oppia kuitenkin tietynlaista dynamiikkaa joka on oikeustieteelle tyypillistä. Jos ei muuta, niin ainakin opit termejä ja tutustut siihen, millaista juridinen teksti on. Tämän jälkeen lukion kurssikirjat tuntuvatkin mukavilta satukirjoilta kuvineen ja väliotsikoineen. ;)
Avoimien yliopistojen lisäksi kotimaamme on pullollaan kaikenmoisia kansanopistoja joista osa tarjoaa oikeustieteellistä opetusta. Kansanopistossa opiskelemisestakin on hyötyä, oikeastaan nyrkkisääntönä voisi sanoa että kaikesta mitä teet juridiikan parissa etukäteen ON hyötyä keväällä. Kannattaa ottaa selvää, että kansanopistossa opettava henkilö on ammattilainen, eli OTK-, OTM- tai vaikkapa OTT-tutkinnon suorittanut. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vain juristi voi opettaa tulevaa juristia, varo halpoja kopioita ;)
Jos et voi osallistua avoimen yliopiston tai kansanopistojen kursseille, ei hätää! Ilmaisiakin apuvälineitä löytyy ja helpoin niistä tulee tässä: sanomalehdet ja uutiset. Seuraa niitä ja ota selvää mistä niissä kerrotaan. Mikä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu? Mitä tekee kansainvälinen rikostuomioistuin? Mitä on progressiivinen verotus? Mitä tekee oikeuskansleri? Kuka on Barroso ja mitkä ovat hänen tehtävänsä? Onko EU liittovaltio vai valtoiden yhteenliittymä ja mitkä näiden erot ovat? Mihin rikokseen syyllistyy valelääkäri? Mihin perustuu se, ettei kansanedustaja saa nimitellä vähemmistöjen edustajia? Mitä eroa on kommandiittiyhtiöllä ja osakeyhtiöllä? Mikä on optio? Saako yksityinen yhtiö kirjoittaa parkkisakkoja vai ei ja miksi? Voisin kirjoittaa näitä kysymyksiä loputtomasti mutta en tee sitä, katso lisää illan uutisista! :) On järkevää olla kiinnostunut oikeudellisista kysymyksistä ja hankkia niistä perustietoa. Uuden opettelu on keväällä helpompaa kun sinulla on ennestään jotain tietoa johon nojata.
Oikeustieteellisen tiedon lisäksi on järkevää opetella oppimaan. Tiedän, että aihe voi tuntua epäkiinnostavalta ja että tätä soopaa ne opot aina jauhaa. Kuitenkin suosittelen tutustumaan aiheesta tehtyihin kirjoihin ja miettimään itseään oppijana ja opiskelijana. Keväällä sinun on tarkoitus oppia n. 800 sivua aiheesta josta et välttämättä tiedä mitään ennakkoon. Kaikkea ei voi opetella ulkoa, johan sen kertoo sivumääräkin! On siis syytä hankkia parhaat mahdolliset välineet tiedon omaksumiseen. Kirjastot pursuavat kirjoja aiheeseen liittyen, tsekkaa siis seuraavalla kirjastoreissullasi psykologian osasto ja olet taas hieman lähempänä opiskelupaikkaasi.
Mukavaa viikonloppua!
Toivottelee:
Miss L
Kirjojen ilmestymiseen on vielä mukavasti aikaa, melkein viisi kuukautta. Keväästä on tulossa teille hakijoille rankka mutta joku teistä saattaa silti kaivata tekemistä jo nyt. Tähän tarkoitukseen suosittelen avointa yliopistoa!
Avoimia yliopistoja on monissa kaupungeissa Suomessa, sillä kursseja järjestetään myös paikkakunnilla joilla ei sijaitse varsinaista yliopistoa. Avoimessa suoritetut kurssit voidaan yleensä saada osaksi tutkintoa, sitten kun yliopistoon pääsee sisälle. Tässä saattaa kuitenkin olla rajoituksia, sillä kurssit ovat eri sisältöisiä eri paikoissa, joten kannattaa tutustua tähän tarkemmin. Mielestäni avoimen suurin hyöty eivät ole opintopisteet vaan tietysti se oppi jonka sieltä saa. Kurssit ovat (tästä ollaan montaa mieltä!) jokseenkin samankaltaisia kuin nekin, joita tutkinto-opiskelijat päivisin opiskelevat. Avoimessa saat siis käsityksen siitä, mitä opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa voi olla ja samalla kehität omia valmiuksiasi pääsykoetta ajatellen.
Itse opiskelin välivuotenani muutamia kursseja avoimen puolella. Vinkkinä voisinkin sanoa, ettei ehkä kannata valita niitä haastavimpia kursseja vaan hakea oppia vähän helpommissa opinnoissa. No mistä sitten tietää mitkä ovat "helppoja" kursseja? Suosittelen hakeutumaan niille kursseille joita tutkinto-opiskelijat opiskelevat ensimmäisenä vuotena. Turussa opiskellaan 1. vuotena ensin kaksi perusopintojaksoa ja sen jälkeen valtiosääntöoikeus, eurooppaoikeus, kansainvälinen oikeus, hallinto-oikeus ja velvoiteoikeus. Tietysti ensin mainitut ovat ne kaikkein helpoimmat, sillä ne tulevat uudelle opiskelijalle vastaan heti alussa. Esimerkiksi valtiosääntöoikeudesta on monella perustietoja jo lukion ja yleissivistyksenkin pohjalta kuten presidentin ja valtioneuvoston tehtävät jne. Tutustu ennen ilmoittautumista kurssin sisältöön ja mitä kirjallisuutta siihen sisältyy. Avoimessakin on syytä tehdä töitä kurssien eteen ja perehtyä materiaaleihin. Samalla tulee harjoiteltua tenttitilaisuutta, joka saattaa olla jokseenkin samankaltainen kuin pääsykoetilaisuus.
Jos satut käymään avoimessa juuri ne kurssit joiden aiheisiin pääsykoekirjat liittyvät, voit pitää itseäsi melko onnekkaana. Todennäköisempää on, etteivät kevään kirjat liity juuri siihen kurssiin minkä olet käynyt mutta kukapa sitä vielä tietää! Avoimesta voi siis olla hyötyä tässäkin mielessä. Vaikka opiskelisitkin eri aiheita nyt talvella, olet silti askeleen lähempänä unelmiesi opiskelupaikkaa, oikeustiede on nimittäin melko johdonmukainen kokonaisuus. Vaikka juridiikan salat eivät heti pääsykoekeväänä aukeaisikaan, vähitellen saatat oppia kuitenkin tietynlaista dynamiikkaa joka on oikeustieteelle tyypillistä. Jos ei muuta, niin ainakin opit termejä ja tutustut siihen, millaista juridinen teksti on. Tämän jälkeen lukion kurssikirjat tuntuvatkin mukavilta satukirjoilta kuvineen ja väliotsikoineen. ;)
Avoimien yliopistojen lisäksi kotimaamme on pullollaan kaikenmoisia kansanopistoja joista osa tarjoaa oikeustieteellistä opetusta. Kansanopistossa opiskelemisestakin on hyötyä, oikeastaan nyrkkisääntönä voisi sanoa että kaikesta mitä teet juridiikan parissa etukäteen ON hyötyä keväällä. Kannattaa ottaa selvää, että kansanopistossa opettava henkilö on ammattilainen, eli OTK-, OTM- tai vaikkapa OTT-tutkinnon suorittanut. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vain juristi voi opettaa tulevaa juristia, varo halpoja kopioita ;)
Jos et voi osallistua avoimen yliopiston tai kansanopistojen kursseille, ei hätää! Ilmaisiakin apuvälineitä löytyy ja helpoin niistä tulee tässä: sanomalehdet ja uutiset. Seuraa niitä ja ota selvää mistä niissä kerrotaan. Mikä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu? Mitä tekee kansainvälinen rikostuomioistuin? Mitä on progressiivinen verotus? Mitä tekee oikeuskansleri? Kuka on Barroso ja mitkä ovat hänen tehtävänsä? Onko EU liittovaltio vai valtoiden yhteenliittymä ja mitkä näiden erot ovat? Mihin rikokseen syyllistyy valelääkäri? Mihin perustuu se, ettei kansanedustaja saa nimitellä vähemmistöjen edustajia? Mitä eroa on kommandiittiyhtiöllä ja osakeyhtiöllä? Mikä on optio? Saako yksityinen yhtiö kirjoittaa parkkisakkoja vai ei ja miksi? Voisin kirjoittaa näitä kysymyksiä loputtomasti mutta en tee sitä, katso lisää illan uutisista! :) On järkevää olla kiinnostunut oikeudellisista kysymyksistä ja hankkia niistä perustietoa. Uuden opettelu on keväällä helpompaa kun sinulla on ennestään jotain tietoa johon nojata.
Oikeustieteellisen tiedon lisäksi on järkevää opetella oppimaan. Tiedän, että aihe voi tuntua epäkiinnostavalta ja että tätä soopaa ne opot aina jauhaa. Kuitenkin suosittelen tutustumaan aiheesta tehtyihin kirjoihin ja miettimään itseään oppijana ja opiskelijana. Keväällä sinun on tarkoitus oppia n. 800 sivua aiheesta josta et välttämättä tiedä mitään ennakkoon. Kaikkea ei voi opetella ulkoa, johan sen kertoo sivumääräkin! On siis syytä hankkia parhaat mahdolliset välineet tiedon omaksumiseen. Kirjastot pursuavat kirjoja aiheeseen liittyen, tsekkaa siis seuraavalla kirjastoreissullasi psykologian osasto ja olet taas hieman lähempänä opiskelupaikkaasi.
Mukavaa viikonloppua!
Toivottelee:
Miss L
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
"Montaks kertaa sä luit ne kirjat?"
Heippa kaikki!
Näin sunnuntaina kunniaksi ajattelin kirjoitella teille seuraavan postauksen oikein ajan kanssa!
Kommenteissa pyydettiin, että perustelisin miksi Turku eikä esim. Helsinki. Tosiasiassa en voi tällaista postausta tehdä, muutamasta syystä. :) Ensinnäkin juristi on juristi, oli hän sitten valmistunut mistä tahansa. Ammattitaidon kannalta ei ole mitään merkitystä onko opiskellut Helsingissä vai Turussa, molemmat ovat siis ensiluokkaisia oppilaitoksia. Toiseksi, olen tottakai puolueellinen näissä kaupunkikysymyksissä. Olen nauttinut Turussa asumisesta ja opiskelemisesta ihan älyttömän paljon! Helsingissä olen asunut lapsuudessani, mutta en voi sitä verrata nykyiseen kotikaupunkiini. Se on sitäpaitsi ihan turhaa, enkä muutenkaan pidä vastakkainasetteluista missään asioissa. Miksi sitten itse päädyin Turkuun? Siihen vaikuttivat henkilökohtaiset syyt, joilla ei ole mitään tekemistä opiskelun kanssa. Toisinsanoen se, että voin olla täällä läheisteni kanssa ja halusin asua muualla kuin Helsingin välittömässä läheisyydessä, koska sen olen jo nähnyt ja kokenut. Pidän Turkua kauniina, persoonallisena, mielenkiintoisena ja yksilöllisenä kaupunkina joka tarjoaa itselleni kaiken mitä haluan. Joku muu voi löytää onnensa Helsingistä ja hyvä niin. :) Kannattaa siis opiskelupaikkakunnan valinnassa miettiä myös sitä, että elämä on muutakin kuin opiskelua. On tärkeää, että paikkakunnalla (tai sen läheisyydessä) on itseä kiinnostavia ajanviettotapoja ja työpaikkoja. Minulle Turku tarjoaa juuri näitä asioita.
Sitten päivän varsinaiseen aiheeseen, eli kuinka monta kertaa pitää lukea pääsykoekirjat jos aikoo päästä sisälle. Tätä aina kysytään ja aina siihen vastataan, että oikeaa vastausta ei ole olemassa. Jokainen oppii omalla tavallaan, eivätkä kaikki lue yhtä nopeasti. Lukunopeuksia kannattaa myös vaihdella, se on erittäin tärkeä asia ymmärtää! Itse luin pääsykoekirjat 5 kertaa läpi. Sen lisäksi luin tiivistelmät yhden kerran ja selasin kirjoja varmaan sata kertaa tehtäviä tehdessä. Tiedän sisäänpäässeitä jotka ovat lukeneet kirjat 2 kertaa. Se on ihan ok, jos olet hidas lukija ja koet että opit hitaasti lukemalla. Kokonaisuuksien hahmottamisessa suosittelisin kyllä nopeampaa lukemista. Hitaasti junnaamalla ehdit suunnilleen unohtaa, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Näin ainakin omalla kohdallani on :) Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat lukeneet kirjat tosi monta kertaa ja EIVÄT ole päässeet sisälle. Nopeudella ja lukumäärillä ei ole mitään merkitystä jos et opi lukiessasi. Lukemisella on vain ja ainoastaan yksi tarkoitus ja se on oppiminen.
1. lukukerta
Vaihtelin lukunopeutta niin, että ensimmäisellä kerralla luin kirjat nopeasti läpi. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa n. 25 sivua tunnissa. Lukiessa nousi tietysti paljon kysymyksiä, joita kirjoittelin ylös. Nopean lukemisen vaiheessa ei kannata jäädä junnaamaan ongelmakohtiin vaan pyrkiä ymmärtämään suuria kokonaisuuksia. Lue myös alkusanat/johdanto! Siinä kirjan kirjoittaja yleensä kertoo, mitä asioita kirjassa on tarkoitus käsitellä ja miten. Pyri löytämään kirjan punainen lanka. Ongelmakohdatkin yleensä aukenevat kun luet eteenpäin. Pääsykoekirja ei välttämättä ole johdonmukainen kokonaisuus ja asioita saatetaan selittää myöhemmin kirjassa tarkemmin.
2. lukukerta
Toisella lukukerralla luin hieman hitaammin, noin 15 sivua tunnissa. Tein myös alleviivauksia lyijykynällä. Kirjoitin ylös lisää kysymyksiä, joita mieleeni nousi. Koitin todella ymmärtää asioita, koska ei voi oppia ulkoa, jollei ymmärrä mistä on kyse. Mitä lainsäätäjä on ajatellut kun hän on päättänyt näin? Miksi tämä asia menee tietyllä tapaa ja tuo toinen toisella tavalla, siis mikä näiden asioiden ero on?
3. lukukerta
Kolmannella lukukerralla jankkasin kirjoja tuskallisen hitaasti, pahimmillaan 5 sivua tunnissa. Yritin ymmärtää kaiken mahdollisimman hyvin, enkä lykätä ongelmia myöhemmäksi. Jos ongelmia lykkää voi käydä niin, että aika pian loppuu ja jokin asia jää mysteeriksi. Tällä lukukerralla tein myös alleviivauksia. Jos käytät yliviivaustusseja tai muita värejä, käytä niitä johdonmukaisesti (nk. värikoodaus). Voit esimerkiksi merkata termit keltaisella, tärkeät lauseet punaisella, lainkohdat vihreällä, EU-säännökset violetilla jne. Lopulta kirjat muistuttavat värityskirjoja. :) Se ei haittaa mitään! Tärkeintä on, että ne näyttävät siltä että itse ymmärrät missä mennään. Koetilanteessa saatat jo muistaa miltä jokin sivu näytti, esim. niin että muistat sivulla olleen paljon violettia. Siitä voit päätellä, että asiaan liittyy EU-tason säätelyä ja tätä kautta pääset kiinni siihen mitä sivulla oikeasti luki.
4. lukukerta
Neljännellä kerralla etenin taas keskivertovauhtia, noin 15 sivua tunnissa. Tein lisää alleviivauksia, opettelin listoja, selitin asioita itselleni ääneen, tein tehtäviä, piirsin kuvia marginaaleihin jne. Neljännellä kerralla asiat alkavat jo olla hallussa ja on tärkeää keskittyä yksityiskohtaiseen oppimiseen. Termit pitää osata kirjaimellisesti. Lakiteksti pitää osata sanatarkasti. Esimerkiksi vilpitön mieli on oikeudellinen termi, viaton aikomus ei ole. On omiaan aiheuttamaan ei ole sama asia kuin "saattaa johtaa" tai "voi tapahtua". Aloin myös huomata asioiden välillä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia ja muistaa pieniä vivahde-eroja. Koen, että neljännellä lukukerralla aloin ymmärtää kuinka johdonmukaista juridiikka oikeasti on.
5. lukukerta
Viidennellä kerralla luin kirjat läpi todella nopeasti ja se kannatti! Palaset loksahtelivat paikoilleen, asioiden väliset yhteydet olivat yhtäkkiä kirkkaina mielessä, muistin kokonaisia kappaleita ulkoa. Tuntui siltä, että olisin voinut lukea kirjat vielä läpi vaikka toiset 5 kertaa mutta ymmärsin, että jossain kohtaa lukeminen on pakko lopettaa ja koe suorittaa. Olin stressaantuneempi kuin koskaan elämässäni, täysin kaikkeni antanut henkisesti ja fyysisesti ja ajattelin vain, että jos tämä ei riitä niin sitten ei mikään. Ja riittihän se. :)
Eli 5 kertaa riitti itselleni. Jollekin toiselle riittää se kaksi kertaa ja joku tarvitsee 7 lukukertaa. Tärkeintä on työskennellä jokaisella kerralla, vaikkakin eri tavoilla. Pahinta itsensä huijaamista on "lukea" koko kevät niin, ettei ajatus ole oikeasti mukana ja sitten mennä itsevarmuutta uhkuen pääsykokeeseen ja saada sieltä palkinnoksi 11 pistettä. Näitäkin näkee joka vuosi, oikeastaan ehkä suurin osa hakijoista on tämäntyyppisiä. Toisille opetus voi olla ihan tarpeellinenkin :)
<3: Miss L
p.s. palaan myöhemmässä postauksessa tarkemmin erilaisiin oppimistekniikoihin, osan tuossa ohimennen mainitsinkin jo.
Näin sunnuntaina kunniaksi ajattelin kirjoitella teille seuraavan postauksen oikein ajan kanssa!
Kommenteissa pyydettiin, että perustelisin miksi Turku eikä esim. Helsinki. Tosiasiassa en voi tällaista postausta tehdä, muutamasta syystä. :) Ensinnäkin juristi on juristi, oli hän sitten valmistunut mistä tahansa. Ammattitaidon kannalta ei ole mitään merkitystä onko opiskellut Helsingissä vai Turussa, molemmat ovat siis ensiluokkaisia oppilaitoksia. Toiseksi, olen tottakai puolueellinen näissä kaupunkikysymyksissä. Olen nauttinut Turussa asumisesta ja opiskelemisesta ihan älyttömän paljon! Helsingissä olen asunut lapsuudessani, mutta en voi sitä verrata nykyiseen kotikaupunkiini. Se on sitäpaitsi ihan turhaa, enkä muutenkaan pidä vastakkainasetteluista missään asioissa. Miksi sitten itse päädyin Turkuun? Siihen vaikuttivat henkilökohtaiset syyt, joilla ei ole mitään tekemistä opiskelun kanssa. Toisinsanoen se, että voin olla täällä läheisteni kanssa ja halusin asua muualla kuin Helsingin välittömässä läheisyydessä, koska sen olen jo nähnyt ja kokenut. Pidän Turkua kauniina, persoonallisena, mielenkiintoisena ja yksilöllisenä kaupunkina joka tarjoaa itselleni kaiken mitä haluan. Joku muu voi löytää onnensa Helsingistä ja hyvä niin. :) Kannattaa siis opiskelupaikkakunnan valinnassa miettiä myös sitä, että elämä on muutakin kuin opiskelua. On tärkeää, että paikkakunnalla (tai sen läheisyydessä) on itseä kiinnostavia ajanviettotapoja ja työpaikkoja. Minulle Turku tarjoaa juuri näitä asioita.
Sitten päivän varsinaiseen aiheeseen, eli kuinka monta kertaa pitää lukea pääsykoekirjat jos aikoo päästä sisälle. Tätä aina kysytään ja aina siihen vastataan, että oikeaa vastausta ei ole olemassa. Jokainen oppii omalla tavallaan, eivätkä kaikki lue yhtä nopeasti. Lukunopeuksia kannattaa myös vaihdella, se on erittäin tärkeä asia ymmärtää! Itse luin pääsykoekirjat 5 kertaa läpi. Sen lisäksi luin tiivistelmät yhden kerran ja selasin kirjoja varmaan sata kertaa tehtäviä tehdessä. Tiedän sisäänpäässeitä jotka ovat lukeneet kirjat 2 kertaa. Se on ihan ok, jos olet hidas lukija ja koet että opit hitaasti lukemalla. Kokonaisuuksien hahmottamisessa suosittelisin kyllä nopeampaa lukemista. Hitaasti junnaamalla ehdit suunnilleen unohtaa, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Näin ainakin omalla kohdallani on :) Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat lukeneet kirjat tosi monta kertaa ja EIVÄT ole päässeet sisälle. Nopeudella ja lukumäärillä ei ole mitään merkitystä jos et opi lukiessasi. Lukemisella on vain ja ainoastaan yksi tarkoitus ja se on oppiminen.
1. lukukerta
Vaihtelin lukunopeutta niin, että ensimmäisellä kerralla luin kirjat nopeasti läpi. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa n. 25 sivua tunnissa. Lukiessa nousi tietysti paljon kysymyksiä, joita kirjoittelin ylös. Nopean lukemisen vaiheessa ei kannata jäädä junnaamaan ongelmakohtiin vaan pyrkiä ymmärtämään suuria kokonaisuuksia. Lue myös alkusanat/johdanto! Siinä kirjan kirjoittaja yleensä kertoo, mitä asioita kirjassa on tarkoitus käsitellä ja miten. Pyri löytämään kirjan punainen lanka. Ongelmakohdatkin yleensä aukenevat kun luet eteenpäin. Pääsykoekirja ei välttämättä ole johdonmukainen kokonaisuus ja asioita saatetaan selittää myöhemmin kirjassa tarkemmin.
2. lukukerta
Toisella lukukerralla luin hieman hitaammin, noin 15 sivua tunnissa. Tein myös alleviivauksia lyijykynällä. Kirjoitin ylös lisää kysymyksiä, joita mieleeni nousi. Koitin todella ymmärtää asioita, koska ei voi oppia ulkoa, jollei ymmärrä mistä on kyse. Mitä lainsäätäjä on ajatellut kun hän on päättänyt näin? Miksi tämä asia menee tietyllä tapaa ja tuo toinen toisella tavalla, siis mikä näiden asioiden ero on?
3. lukukerta
Kolmannella lukukerralla jankkasin kirjoja tuskallisen hitaasti, pahimmillaan 5 sivua tunnissa. Yritin ymmärtää kaiken mahdollisimman hyvin, enkä lykätä ongelmia myöhemmäksi. Jos ongelmia lykkää voi käydä niin, että aika pian loppuu ja jokin asia jää mysteeriksi. Tällä lukukerralla tein myös alleviivauksia. Jos käytät yliviivaustusseja tai muita värejä, käytä niitä johdonmukaisesti (nk. värikoodaus). Voit esimerkiksi merkata termit keltaisella, tärkeät lauseet punaisella, lainkohdat vihreällä, EU-säännökset violetilla jne. Lopulta kirjat muistuttavat värityskirjoja. :) Se ei haittaa mitään! Tärkeintä on, että ne näyttävät siltä että itse ymmärrät missä mennään. Koetilanteessa saatat jo muistaa miltä jokin sivu näytti, esim. niin että muistat sivulla olleen paljon violettia. Siitä voit päätellä, että asiaan liittyy EU-tason säätelyä ja tätä kautta pääset kiinni siihen mitä sivulla oikeasti luki.
4. lukukerta
Neljännellä kerralla etenin taas keskivertovauhtia, noin 15 sivua tunnissa. Tein lisää alleviivauksia, opettelin listoja, selitin asioita itselleni ääneen, tein tehtäviä, piirsin kuvia marginaaleihin jne. Neljännellä kerralla asiat alkavat jo olla hallussa ja on tärkeää keskittyä yksityiskohtaiseen oppimiseen. Termit pitää osata kirjaimellisesti. Lakiteksti pitää osata sanatarkasti. Esimerkiksi vilpitön mieli on oikeudellinen termi, viaton aikomus ei ole. On omiaan aiheuttamaan ei ole sama asia kuin "saattaa johtaa" tai "voi tapahtua". Aloin myös huomata asioiden välillä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia ja muistaa pieniä vivahde-eroja. Koen, että neljännellä lukukerralla aloin ymmärtää kuinka johdonmukaista juridiikka oikeasti on.
5. lukukerta
Viidennellä kerralla luin kirjat läpi todella nopeasti ja se kannatti! Palaset loksahtelivat paikoilleen, asioiden väliset yhteydet olivat yhtäkkiä kirkkaina mielessä, muistin kokonaisia kappaleita ulkoa. Tuntui siltä, että olisin voinut lukea kirjat vielä läpi vaikka toiset 5 kertaa mutta ymmärsin, että jossain kohtaa lukeminen on pakko lopettaa ja koe suorittaa. Olin stressaantuneempi kuin koskaan elämässäni, täysin kaikkeni antanut henkisesti ja fyysisesti ja ajattelin vain, että jos tämä ei riitä niin sitten ei mikään. Ja riittihän se. :)
Eli 5 kertaa riitti itselleni. Jollekin toiselle riittää se kaksi kertaa ja joku tarvitsee 7 lukukertaa. Tärkeintä on työskennellä jokaisella kerralla, vaikkakin eri tavoilla. Pahinta itsensä huijaamista on "lukea" koko kevät niin, ettei ajatus ole oikeasti mukana ja sitten mennä itsevarmuutta uhkuen pääsykokeeseen ja saada sieltä palkinnoksi 11 pistettä. Näitäkin näkee joka vuosi, oikeastaan ehkä suurin osa hakijoista on tämäntyyppisiä. Toisille opetus voi olla ihan tarpeellinenkin :)
<3: Miss L
p.s. palaan myöhemmässä postauksessa tarkemmin erilaisiin oppimistekniikoihin, osan tuossa ohimennen mainitsinkin jo.
perjantai 4. marraskuuta 2011
Opiskelijavalinta
Heippa!
Kiireen keskeltä vain nopea postaus tällä kertaa. Opiskelijavalinnan päivämäärät ja muut tiedot on nyt julkaistu! Löytyy täältä: opiskelijavalinta
Olkaahan kuulolla ensi viikolla kun vastaan siihen kysymykseen, jota aina kysytään kun puhe tulee hakemisesta: "monta kertaa sä luit ne kirjat läpi?"
Rentouttavaa viikonloppua kaikille
- Miss L
Kiireen keskeltä vain nopea postaus tällä kertaa. Opiskelijavalinnan päivämäärät ja muut tiedot on nyt julkaistu! Löytyy täältä: opiskelijavalinta
Olkaahan kuulolla ensi viikolla kun vastaan siihen kysymykseen, jota aina kysytään kun puhe tulee hakemisesta: "monta kertaa sä luit ne kirjat läpi?"
Rentouttavaa viikonloppua kaikille
- Miss L
Tilaa:
Kommentit (Atom)