Heippa!
Moni on teistä on varmasti kiinnostunut kuulemaan millaista opiskelijan arki oikiksessa on. Itse ainakin huomasin heti alussa, että opiskelu olikin erilaista mitä olin kuvitellut.
Fuksit aloittavat ensimmäisenä vuotenaan yleensä myös kielet, eli ruotsin ja jonkin toisen kielen (englanti, saksa, ranska...). Ruotsia opiskellaan kahdella eri kurssilla, toinen kursseista on suullinen ja toinen kirjallinen. Kielissä on 75% läsnäolovelvollisuus, mikä on epätyypillistä yliopistossa jossa pääosin vallitsee akateeminen vapaus (= ei ole pakko olla läsnä luennoilla). Kielet onkin hyvä hoitaa alta pois ensimmäisinä opiskeluvuosina, jotta läsnäolovelvollisuudet eivät ole riesana myöhemmin elämässä, mikäli haluaa/joutuu tekemään töitä opiskelun ohella.
Tässä esimerkki millaiselta fuksin viikko voisi näyttää :)
Maanantai:
9-11 Englannin luento
12.15-16 Perusopintojen luento
Tiistai:
9.15-10 Suullinen ruotsi
11-12.30 Kirjallinen ruotsi
Keskiviikko
12.15-16 Perusopintojen luento
Torstai
12.15-16 Perusopintojen luento
Perjantai
vapaapäivä!
Tältä näyttivät omat viikkoni fuksivuoteni aluksi. Näyttää helpolta, eikö? :) Oikiksessa tosiaan on melko vähän luento-opetusta, noin kymmenen tuntia viikossa. Jos ei heti ensimmäisellä kurssilla, niin ainakin pian sen jälkeen paljastuu kuitenkin totuus. Itsenäistä työtä (eli kirjastossa kyhjöttämistä) on syytä harrastaa n. 20 tuntia viikossa. Oma opiskelu täytyy aikatauluttaa ja järjestää niin, että se on tehokasta ja hyödyllistä. Täytyy tosin heti sanoa, ettei se ensimmäinen opiskeluvuosi (tai ne myöhemmätkään) aina mene niinkuin elokuvissa. Ensimmäisenä vuotena on muitakin tärkeitä asioita kuten ainejärjestön bileet, toimikuntien kokoukset, fuksiviikko, seminaarit, sitsit, etkot, vätköt, jatkot, jatkojen jatkot jne... On tärkeää ruveta luomaan sosiaalisia suhteita heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Kun lähtee reippaasti mukaan kaikkeen ja haluaa tutustua kaikkiin, huomaa pian ettei oikiksessa yksinäistä olekaan, päinvastoin! Joskus on liikaakin seuraa jolloin siellä kirjastossa saattaa keskittyminen herpaantua muihin aktiviteetteihin, kuten kahviossa istuskeluun. Se kuitenkin fuksille (ja muillekin) sallittakoon. ;)
Pistäkäähän taas kysymyksiä ja kommentteja tulemaan! Sähköpostiakin voi lähetellä, vastailen kaikille: misslawyer@rocketmail.com
Kivaa viikonloppua toivottaen
Miss L
torstai 1. joulukuuta 2011
tiistai 15. marraskuuta 2011
ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT!
Ilmoittautuminen Lexin valmennuskursseille näyttää alkaneen tänään! Kaikki siis osoitteeseen www.lexkurssit.fi ja taas olette askeleen lähempänä unelmienne opiskelupaikkaa. :)
Hauskaa viikkoa teille!
-Miss L
Hauskaa viikkoa teille!
-Miss L
perjantai 11. marraskuuta 2011
Avoin yliopisto hakijan apuna
Moikka!
Kirjojen ilmestymiseen on vielä mukavasti aikaa, melkein viisi kuukautta. Keväästä on tulossa teille hakijoille rankka mutta joku teistä saattaa silti kaivata tekemistä jo nyt. Tähän tarkoitukseen suosittelen avointa yliopistoa!
Avoimia yliopistoja on monissa kaupungeissa Suomessa, sillä kursseja järjestetään myös paikkakunnilla joilla ei sijaitse varsinaista yliopistoa. Avoimessa suoritetut kurssit voidaan yleensä saada osaksi tutkintoa, sitten kun yliopistoon pääsee sisälle. Tässä saattaa kuitenkin olla rajoituksia, sillä kurssit ovat eri sisältöisiä eri paikoissa, joten kannattaa tutustua tähän tarkemmin. Mielestäni avoimen suurin hyöty eivät ole opintopisteet vaan tietysti se oppi jonka sieltä saa. Kurssit ovat (tästä ollaan montaa mieltä!) jokseenkin samankaltaisia kuin nekin, joita tutkinto-opiskelijat päivisin opiskelevat. Avoimessa saat siis käsityksen siitä, mitä opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa voi olla ja samalla kehität omia valmiuksiasi pääsykoetta ajatellen.
Itse opiskelin välivuotenani muutamia kursseja avoimen puolella. Vinkkinä voisinkin sanoa, ettei ehkä kannata valita niitä haastavimpia kursseja vaan hakea oppia vähän helpommissa opinnoissa. No mistä sitten tietää mitkä ovat "helppoja" kursseja? Suosittelen hakeutumaan niille kursseille joita tutkinto-opiskelijat opiskelevat ensimmäisenä vuotena. Turussa opiskellaan 1. vuotena ensin kaksi perusopintojaksoa ja sen jälkeen valtiosääntöoikeus, eurooppaoikeus, kansainvälinen oikeus, hallinto-oikeus ja velvoiteoikeus. Tietysti ensin mainitut ovat ne kaikkein helpoimmat, sillä ne tulevat uudelle opiskelijalle vastaan heti alussa. Esimerkiksi valtiosääntöoikeudesta on monella perustietoja jo lukion ja yleissivistyksenkin pohjalta kuten presidentin ja valtioneuvoston tehtävät jne. Tutustu ennen ilmoittautumista kurssin sisältöön ja mitä kirjallisuutta siihen sisältyy. Avoimessakin on syytä tehdä töitä kurssien eteen ja perehtyä materiaaleihin. Samalla tulee harjoiteltua tenttitilaisuutta, joka saattaa olla jokseenkin samankaltainen kuin pääsykoetilaisuus.
Jos satut käymään avoimessa juuri ne kurssit joiden aiheisiin pääsykoekirjat liittyvät, voit pitää itseäsi melko onnekkaana. Todennäköisempää on, etteivät kevään kirjat liity juuri siihen kurssiin minkä olet käynyt mutta kukapa sitä vielä tietää! Avoimesta voi siis olla hyötyä tässäkin mielessä. Vaikka opiskelisitkin eri aiheita nyt talvella, olet silti askeleen lähempänä unelmiesi opiskelupaikkaa, oikeustiede on nimittäin melko johdonmukainen kokonaisuus. Vaikka juridiikan salat eivät heti pääsykoekeväänä aukeaisikaan, vähitellen saatat oppia kuitenkin tietynlaista dynamiikkaa joka on oikeustieteelle tyypillistä. Jos ei muuta, niin ainakin opit termejä ja tutustut siihen, millaista juridinen teksti on. Tämän jälkeen lukion kurssikirjat tuntuvatkin mukavilta satukirjoilta kuvineen ja väliotsikoineen. ;)
Avoimien yliopistojen lisäksi kotimaamme on pullollaan kaikenmoisia kansanopistoja joista osa tarjoaa oikeustieteellistä opetusta. Kansanopistossa opiskelemisestakin on hyötyä, oikeastaan nyrkkisääntönä voisi sanoa että kaikesta mitä teet juridiikan parissa etukäteen ON hyötyä keväällä. Kannattaa ottaa selvää, että kansanopistossa opettava henkilö on ammattilainen, eli OTK-, OTM- tai vaikkapa OTT-tutkinnon suorittanut. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vain juristi voi opettaa tulevaa juristia, varo halpoja kopioita ;)
Jos et voi osallistua avoimen yliopiston tai kansanopistojen kursseille, ei hätää! Ilmaisiakin apuvälineitä löytyy ja helpoin niistä tulee tässä: sanomalehdet ja uutiset. Seuraa niitä ja ota selvää mistä niissä kerrotaan. Mikä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu? Mitä tekee kansainvälinen rikostuomioistuin? Mitä on progressiivinen verotus? Mitä tekee oikeuskansleri? Kuka on Barroso ja mitkä ovat hänen tehtävänsä? Onko EU liittovaltio vai valtoiden yhteenliittymä ja mitkä näiden erot ovat? Mihin rikokseen syyllistyy valelääkäri? Mihin perustuu se, ettei kansanedustaja saa nimitellä vähemmistöjen edustajia? Mitä eroa on kommandiittiyhtiöllä ja osakeyhtiöllä? Mikä on optio? Saako yksityinen yhtiö kirjoittaa parkkisakkoja vai ei ja miksi? Voisin kirjoittaa näitä kysymyksiä loputtomasti mutta en tee sitä, katso lisää illan uutisista! :) On järkevää olla kiinnostunut oikeudellisista kysymyksistä ja hankkia niistä perustietoa. Uuden opettelu on keväällä helpompaa kun sinulla on ennestään jotain tietoa johon nojata.
Oikeustieteellisen tiedon lisäksi on järkevää opetella oppimaan. Tiedän, että aihe voi tuntua epäkiinnostavalta ja että tätä soopaa ne opot aina jauhaa. Kuitenkin suosittelen tutustumaan aiheesta tehtyihin kirjoihin ja miettimään itseään oppijana ja opiskelijana. Keväällä sinun on tarkoitus oppia n. 800 sivua aiheesta josta et välttämättä tiedä mitään ennakkoon. Kaikkea ei voi opetella ulkoa, johan sen kertoo sivumääräkin! On siis syytä hankkia parhaat mahdolliset välineet tiedon omaksumiseen. Kirjastot pursuavat kirjoja aiheeseen liittyen, tsekkaa siis seuraavalla kirjastoreissullasi psykologian osasto ja olet taas hieman lähempänä opiskelupaikkaasi.
Mukavaa viikonloppua!
Toivottelee:
Miss L
Kirjojen ilmestymiseen on vielä mukavasti aikaa, melkein viisi kuukautta. Keväästä on tulossa teille hakijoille rankka mutta joku teistä saattaa silti kaivata tekemistä jo nyt. Tähän tarkoitukseen suosittelen avointa yliopistoa!
Avoimia yliopistoja on monissa kaupungeissa Suomessa, sillä kursseja järjestetään myös paikkakunnilla joilla ei sijaitse varsinaista yliopistoa. Avoimessa suoritetut kurssit voidaan yleensä saada osaksi tutkintoa, sitten kun yliopistoon pääsee sisälle. Tässä saattaa kuitenkin olla rajoituksia, sillä kurssit ovat eri sisältöisiä eri paikoissa, joten kannattaa tutustua tähän tarkemmin. Mielestäni avoimen suurin hyöty eivät ole opintopisteet vaan tietysti se oppi jonka sieltä saa. Kurssit ovat (tästä ollaan montaa mieltä!) jokseenkin samankaltaisia kuin nekin, joita tutkinto-opiskelijat päivisin opiskelevat. Avoimessa saat siis käsityksen siitä, mitä opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa voi olla ja samalla kehität omia valmiuksiasi pääsykoetta ajatellen.
Itse opiskelin välivuotenani muutamia kursseja avoimen puolella. Vinkkinä voisinkin sanoa, ettei ehkä kannata valita niitä haastavimpia kursseja vaan hakea oppia vähän helpommissa opinnoissa. No mistä sitten tietää mitkä ovat "helppoja" kursseja? Suosittelen hakeutumaan niille kursseille joita tutkinto-opiskelijat opiskelevat ensimmäisenä vuotena. Turussa opiskellaan 1. vuotena ensin kaksi perusopintojaksoa ja sen jälkeen valtiosääntöoikeus, eurooppaoikeus, kansainvälinen oikeus, hallinto-oikeus ja velvoiteoikeus. Tietysti ensin mainitut ovat ne kaikkein helpoimmat, sillä ne tulevat uudelle opiskelijalle vastaan heti alussa. Esimerkiksi valtiosääntöoikeudesta on monella perustietoja jo lukion ja yleissivistyksenkin pohjalta kuten presidentin ja valtioneuvoston tehtävät jne. Tutustu ennen ilmoittautumista kurssin sisältöön ja mitä kirjallisuutta siihen sisältyy. Avoimessakin on syytä tehdä töitä kurssien eteen ja perehtyä materiaaleihin. Samalla tulee harjoiteltua tenttitilaisuutta, joka saattaa olla jokseenkin samankaltainen kuin pääsykoetilaisuus.
Jos satut käymään avoimessa juuri ne kurssit joiden aiheisiin pääsykoekirjat liittyvät, voit pitää itseäsi melko onnekkaana. Todennäköisempää on, etteivät kevään kirjat liity juuri siihen kurssiin minkä olet käynyt mutta kukapa sitä vielä tietää! Avoimesta voi siis olla hyötyä tässäkin mielessä. Vaikka opiskelisitkin eri aiheita nyt talvella, olet silti askeleen lähempänä unelmiesi opiskelupaikkaa, oikeustiede on nimittäin melko johdonmukainen kokonaisuus. Vaikka juridiikan salat eivät heti pääsykoekeväänä aukeaisikaan, vähitellen saatat oppia kuitenkin tietynlaista dynamiikkaa joka on oikeustieteelle tyypillistä. Jos ei muuta, niin ainakin opit termejä ja tutustut siihen, millaista juridinen teksti on. Tämän jälkeen lukion kurssikirjat tuntuvatkin mukavilta satukirjoilta kuvineen ja väliotsikoineen. ;)
Avoimien yliopistojen lisäksi kotimaamme on pullollaan kaikenmoisia kansanopistoja joista osa tarjoaa oikeustieteellistä opetusta. Kansanopistossa opiskelemisestakin on hyötyä, oikeastaan nyrkkisääntönä voisi sanoa että kaikesta mitä teet juridiikan parissa etukäteen ON hyötyä keväällä. Kannattaa ottaa selvää, että kansanopistossa opettava henkilö on ammattilainen, eli OTK-, OTM- tai vaikkapa OTT-tutkinnon suorittanut. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vain juristi voi opettaa tulevaa juristia, varo halpoja kopioita ;)
Jos et voi osallistua avoimen yliopiston tai kansanopistojen kursseille, ei hätää! Ilmaisiakin apuvälineitä löytyy ja helpoin niistä tulee tässä: sanomalehdet ja uutiset. Seuraa niitä ja ota selvää mistä niissä kerrotaan. Mikä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu? Mitä tekee kansainvälinen rikostuomioistuin? Mitä on progressiivinen verotus? Mitä tekee oikeuskansleri? Kuka on Barroso ja mitkä ovat hänen tehtävänsä? Onko EU liittovaltio vai valtoiden yhteenliittymä ja mitkä näiden erot ovat? Mihin rikokseen syyllistyy valelääkäri? Mihin perustuu se, ettei kansanedustaja saa nimitellä vähemmistöjen edustajia? Mitä eroa on kommandiittiyhtiöllä ja osakeyhtiöllä? Mikä on optio? Saako yksityinen yhtiö kirjoittaa parkkisakkoja vai ei ja miksi? Voisin kirjoittaa näitä kysymyksiä loputtomasti mutta en tee sitä, katso lisää illan uutisista! :) On järkevää olla kiinnostunut oikeudellisista kysymyksistä ja hankkia niistä perustietoa. Uuden opettelu on keväällä helpompaa kun sinulla on ennestään jotain tietoa johon nojata.
Oikeustieteellisen tiedon lisäksi on järkevää opetella oppimaan. Tiedän, että aihe voi tuntua epäkiinnostavalta ja että tätä soopaa ne opot aina jauhaa. Kuitenkin suosittelen tutustumaan aiheesta tehtyihin kirjoihin ja miettimään itseään oppijana ja opiskelijana. Keväällä sinun on tarkoitus oppia n. 800 sivua aiheesta josta et välttämättä tiedä mitään ennakkoon. Kaikkea ei voi opetella ulkoa, johan sen kertoo sivumääräkin! On siis syytä hankkia parhaat mahdolliset välineet tiedon omaksumiseen. Kirjastot pursuavat kirjoja aiheeseen liittyen, tsekkaa siis seuraavalla kirjastoreissullasi psykologian osasto ja olet taas hieman lähempänä opiskelupaikkaasi.
Mukavaa viikonloppua!
Toivottelee:
Miss L
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
"Montaks kertaa sä luit ne kirjat?"
Heippa kaikki!
Näin sunnuntaina kunniaksi ajattelin kirjoitella teille seuraavan postauksen oikein ajan kanssa!
Kommenteissa pyydettiin, että perustelisin miksi Turku eikä esim. Helsinki. Tosiasiassa en voi tällaista postausta tehdä, muutamasta syystä. :) Ensinnäkin juristi on juristi, oli hän sitten valmistunut mistä tahansa. Ammattitaidon kannalta ei ole mitään merkitystä onko opiskellut Helsingissä vai Turussa, molemmat ovat siis ensiluokkaisia oppilaitoksia. Toiseksi, olen tottakai puolueellinen näissä kaupunkikysymyksissä. Olen nauttinut Turussa asumisesta ja opiskelemisesta ihan älyttömän paljon! Helsingissä olen asunut lapsuudessani, mutta en voi sitä verrata nykyiseen kotikaupunkiini. Se on sitäpaitsi ihan turhaa, enkä muutenkaan pidä vastakkainasetteluista missään asioissa. Miksi sitten itse päädyin Turkuun? Siihen vaikuttivat henkilökohtaiset syyt, joilla ei ole mitään tekemistä opiskelun kanssa. Toisinsanoen se, että voin olla täällä läheisteni kanssa ja halusin asua muualla kuin Helsingin välittömässä läheisyydessä, koska sen olen jo nähnyt ja kokenut. Pidän Turkua kauniina, persoonallisena, mielenkiintoisena ja yksilöllisenä kaupunkina joka tarjoaa itselleni kaiken mitä haluan. Joku muu voi löytää onnensa Helsingistä ja hyvä niin. :) Kannattaa siis opiskelupaikkakunnan valinnassa miettiä myös sitä, että elämä on muutakin kuin opiskelua. On tärkeää, että paikkakunnalla (tai sen läheisyydessä) on itseä kiinnostavia ajanviettotapoja ja työpaikkoja. Minulle Turku tarjoaa juuri näitä asioita.
Sitten päivän varsinaiseen aiheeseen, eli kuinka monta kertaa pitää lukea pääsykoekirjat jos aikoo päästä sisälle. Tätä aina kysytään ja aina siihen vastataan, että oikeaa vastausta ei ole olemassa. Jokainen oppii omalla tavallaan, eivätkä kaikki lue yhtä nopeasti. Lukunopeuksia kannattaa myös vaihdella, se on erittäin tärkeä asia ymmärtää! Itse luin pääsykoekirjat 5 kertaa läpi. Sen lisäksi luin tiivistelmät yhden kerran ja selasin kirjoja varmaan sata kertaa tehtäviä tehdessä. Tiedän sisäänpäässeitä jotka ovat lukeneet kirjat 2 kertaa. Se on ihan ok, jos olet hidas lukija ja koet että opit hitaasti lukemalla. Kokonaisuuksien hahmottamisessa suosittelisin kyllä nopeampaa lukemista. Hitaasti junnaamalla ehdit suunnilleen unohtaa, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Näin ainakin omalla kohdallani on :) Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat lukeneet kirjat tosi monta kertaa ja EIVÄT ole päässeet sisälle. Nopeudella ja lukumäärillä ei ole mitään merkitystä jos et opi lukiessasi. Lukemisella on vain ja ainoastaan yksi tarkoitus ja se on oppiminen.
1. lukukerta
Vaihtelin lukunopeutta niin, että ensimmäisellä kerralla luin kirjat nopeasti läpi. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa n. 25 sivua tunnissa. Lukiessa nousi tietysti paljon kysymyksiä, joita kirjoittelin ylös. Nopean lukemisen vaiheessa ei kannata jäädä junnaamaan ongelmakohtiin vaan pyrkiä ymmärtämään suuria kokonaisuuksia. Lue myös alkusanat/johdanto! Siinä kirjan kirjoittaja yleensä kertoo, mitä asioita kirjassa on tarkoitus käsitellä ja miten. Pyri löytämään kirjan punainen lanka. Ongelmakohdatkin yleensä aukenevat kun luet eteenpäin. Pääsykoekirja ei välttämättä ole johdonmukainen kokonaisuus ja asioita saatetaan selittää myöhemmin kirjassa tarkemmin.
2. lukukerta
Toisella lukukerralla luin hieman hitaammin, noin 15 sivua tunnissa. Tein myös alleviivauksia lyijykynällä. Kirjoitin ylös lisää kysymyksiä, joita mieleeni nousi. Koitin todella ymmärtää asioita, koska ei voi oppia ulkoa, jollei ymmärrä mistä on kyse. Mitä lainsäätäjä on ajatellut kun hän on päättänyt näin? Miksi tämä asia menee tietyllä tapaa ja tuo toinen toisella tavalla, siis mikä näiden asioiden ero on?
3. lukukerta
Kolmannella lukukerralla jankkasin kirjoja tuskallisen hitaasti, pahimmillaan 5 sivua tunnissa. Yritin ymmärtää kaiken mahdollisimman hyvin, enkä lykätä ongelmia myöhemmäksi. Jos ongelmia lykkää voi käydä niin, että aika pian loppuu ja jokin asia jää mysteeriksi. Tällä lukukerralla tein myös alleviivauksia. Jos käytät yliviivaustusseja tai muita värejä, käytä niitä johdonmukaisesti (nk. värikoodaus). Voit esimerkiksi merkata termit keltaisella, tärkeät lauseet punaisella, lainkohdat vihreällä, EU-säännökset violetilla jne. Lopulta kirjat muistuttavat värityskirjoja. :) Se ei haittaa mitään! Tärkeintä on, että ne näyttävät siltä että itse ymmärrät missä mennään. Koetilanteessa saatat jo muistaa miltä jokin sivu näytti, esim. niin että muistat sivulla olleen paljon violettia. Siitä voit päätellä, että asiaan liittyy EU-tason säätelyä ja tätä kautta pääset kiinni siihen mitä sivulla oikeasti luki.
4. lukukerta
Neljännellä kerralla etenin taas keskivertovauhtia, noin 15 sivua tunnissa. Tein lisää alleviivauksia, opettelin listoja, selitin asioita itselleni ääneen, tein tehtäviä, piirsin kuvia marginaaleihin jne. Neljännellä kerralla asiat alkavat jo olla hallussa ja on tärkeää keskittyä yksityiskohtaiseen oppimiseen. Termit pitää osata kirjaimellisesti. Lakiteksti pitää osata sanatarkasti. Esimerkiksi vilpitön mieli on oikeudellinen termi, viaton aikomus ei ole. On omiaan aiheuttamaan ei ole sama asia kuin "saattaa johtaa" tai "voi tapahtua". Aloin myös huomata asioiden välillä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia ja muistaa pieniä vivahde-eroja. Koen, että neljännellä lukukerralla aloin ymmärtää kuinka johdonmukaista juridiikka oikeasti on.
5. lukukerta
Viidennellä kerralla luin kirjat läpi todella nopeasti ja se kannatti! Palaset loksahtelivat paikoilleen, asioiden väliset yhteydet olivat yhtäkkiä kirkkaina mielessä, muistin kokonaisia kappaleita ulkoa. Tuntui siltä, että olisin voinut lukea kirjat vielä läpi vaikka toiset 5 kertaa mutta ymmärsin, että jossain kohtaa lukeminen on pakko lopettaa ja koe suorittaa. Olin stressaantuneempi kuin koskaan elämässäni, täysin kaikkeni antanut henkisesti ja fyysisesti ja ajattelin vain, että jos tämä ei riitä niin sitten ei mikään. Ja riittihän se. :)
Eli 5 kertaa riitti itselleni. Jollekin toiselle riittää se kaksi kertaa ja joku tarvitsee 7 lukukertaa. Tärkeintä on työskennellä jokaisella kerralla, vaikkakin eri tavoilla. Pahinta itsensä huijaamista on "lukea" koko kevät niin, ettei ajatus ole oikeasti mukana ja sitten mennä itsevarmuutta uhkuen pääsykokeeseen ja saada sieltä palkinnoksi 11 pistettä. Näitäkin näkee joka vuosi, oikeastaan ehkä suurin osa hakijoista on tämäntyyppisiä. Toisille opetus voi olla ihan tarpeellinenkin :)
<3: Miss L
p.s. palaan myöhemmässä postauksessa tarkemmin erilaisiin oppimistekniikoihin, osan tuossa ohimennen mainitsinkin jo.
Näin sunnuntaina kunniaksi ajattelin kirjoitella teille seuraavan postauksen oikein ajan kanssa!
Kommenteissa pyydettiin, että perustelisin miksi Turku eikä esim. Helsinki. Tosiasiassa en voi tällaista postausta tehdä, muutamasta syystä. :) Ensinnäkin juristi on juristi, oli hän sitten valmistunut mistä tahansa. Ammattitaidon kannalta ei ole mitään merkitystä onko opiskellut Helsingissä vai Turussa, molemmat ovat siis ensiluokkaisia oppilaitoksia. Toiseksi, olen tottakai puolueellinen näissä kaupunkikysymyksissä. Olen nauttinut Turussa asumisesta ja opiskelemisesta ihan älyttömän paljon! Helsingissä olen asunut lapsuudessani, mutta en voi sitä verrata nykyiseen kotikaupunkiini. Se on sitäpaitsi ihan turhaa, enkä muutenkaan pidä vastakkainasetteluista missään asioissa. Miksi sitten itse päädyin Turkuun? Siihen vaikuttivat henkilökohtaiset syyt, joilla ei ole mitään tekemistä opiskelun kanssa. Toisinsanoen se, että voin olla täällä läheisteni kanssa ja halusin asua muualla kuin Helsingin välittömässä läheisyydessä, koska sen olen jo nähnyt ja kokenut. Pidän Turkua kauniina, persoonallisena, mielenkiintoisena ja yksilöllisenä kaupunkina joka tarjoaa itselleni kaiken mitä haluan. Joku muu voi löytää onnensa Helsingistä ja hyvä niin. :) Kannattaa siis opiskelupaikkakunnan valinnassa miettiä myös sitä, että elämä on muutakin kuin opiskelua. On tärkeää, että paikkakunnalla (tai sen läheisyydessä) on itseä kiinnostavia ajanviettotapoja ja työpaikkoja. Minulle Turku tarjoaa juuri näitä asioita.
Sitten päivän varsinaiseen aiheeseen, eli kuinka monta kertaa pitää lukea pääsykoekirjat jos aikoo päästä sisälle. Tätä aina kysytään ja aina siihen vastataan, että oikeaa vastausta ei ole olemassa. Jokainen oppii omalla tavallaan, eivätkä kaikki lue yhtä nopeasti. Lukunopeuksia kannattaa myös vaihdella, se on erittäin tärkeä asia ymmärtää! Itse luin pääsykoekirjat 5 kertaa läpi. Sen lisäksi luin tiivistelmät yhden kerran ja selasin kirjoja varmaan sata kertaa tehtäviä tehdessä. Tiedän sisäänpäässeitä jotka ovat lukeneet kirjat 2 kertaa. Se on ihan ok, jos olet hidas lukija ja koet että opit hitaasti lukemalla. Kokonaisuuksien hahmottamisessa suosittelisin kyllä nopeampaa lukemista. Hitaasti junnaamalla ehdit suunnilleen unohtaa, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin. Näin ainakin omalla kohdallani on :) Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat lukeneet kirjat tosi monta kertaa ja EIVÄT ole päässeet sisälle. Nopeudella ja lukumäärillä ei ole mitään merkitystä jos et opi lukiessasi. Lukemisella on vain ja ainoastaan yksi tarkoitus ja se on oppiminen.
1. lukukerta
Vaihtelin lukunopeutta niin, että ensimmäisellä kerralla luin kirjat nopeasti läpi. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa n. 25 sivua tunnissa. Lukiessa nousi tietysti paljon kysymyksiä, joita kirjoittelin ylös. Nopean lukemisen vaiheessa ei kannata jäädä junnaamaan ongelmakohtiin vaan pyrkiä ymmärtämään suuria kokonaisuuksia. Lue myös alkusanat/johdanto! Siinä kirjan kirjoittaja yleensä kertoo, mitä asioita kirjassa on tarkoitus käsitellä ja miten. Pyri löytämään kirjan punainen lanka. Ongelmakohdatkin yleensä aukenevat kun luet eteenpäin. Pääsykoekirja ei välttämättä ole johdonmukainen kokonaisuus ja asioita saatetaan selittää myöhemmin kirjassa tarkemmin.
2. lukukerta
Toisella lukukerralla luin hieman hitaammin, noin 15 sivua tunnissa. Tein myös alleviivauksia lyijykynällä. Kirjoitin ylös lisää kysymyksiä, joita mieleeni nousi. Koitin todella ymmärtää asioita, koska ei voi oppia ulkoa, jollei ymmärrä mistä on kyse. Mitä lainsäätäjä on ajatellut kun hän on päättänyt näin? Miksi tämä asia menee tietyllä tapaa ja tuo toinen toisella tavalla, siis mikä näiden asioiden ero on?
3. lukukerta
Kolmannella lukukerralla jankkasin kirjoja tuskallisen hitaasti, pahimmillaan 5 sivua tunnissa. Yritin ymmärtää kaiken mahdollisimman hyvin, enkä lykätä ongelmia myöhemmäksi. Jos ongelmia lykkää voi käydä niin, että aika pian loppuu ja jokin asia jää mysteeriksi. Tällä lukukerralla tein myös alleviivauksia. Jos käytät yliviivaustusseja tai muita värejä, käytä niitä johdonmukaisesti (nk. värikoodaus). Voit esimerkiksi merkata termit keltaisella, tärkeät lauseet punaisella, lainkohdat vihreällä, EU-säännökset violetilla jne. Lopulta kirjat muistuttavat värityskirjoja. :) Se ei haittaa mitään! Tärkeintä on, että ne näyttävät siltä että itse ymmärrät missä mennään. Koetilanteessa saatat jo muistaa miltä jokin sivu näytti, esim. niin että muistat sivulla olleen paljon violettia. Siitä voit päätellä, että asiaan liittyy EU-tason säätelyä ja tätä kautta pääset kiinni siihen mitä sivulla oikeasti luki.
4. lukukerta
Neljännellä kerralla etenin taas keskivertovauhtia, noin 15 sivua tunnissa. Tein lisää alleviivauksia, opettelin listoja, selitin asioita itselleni ääneen, tein tehtäviä, piirsin kuvia marginaaleihin jne. Neljännellä kerralla asiat alkavat jo olla hallussa ja on tärkeää keskittyä yksityiskohtaiseen oppimiseen. Termit pitää osata kirjaimellisesti. Lakiteksti pitää osata sanatarkasti. Esimerkiksi vilpitön mieli on oikeudellinen termi, viaton aikomus ei ole. On omiaan aiheuttamaan ei ole sama asia kuin "saattaa johtaa" tai "voi tapahtua". Aloin myös huomata asioiden välillä yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia ja muistaa pieniä vivahde-eroja. Koen, että neljännellä lukukerralla aloin ymmärtää kuinka johdonmukaista juridiikka oikeasti on.
5. lukukerta
Viidennellä kerralla luin kirjat läpi todella nopeasti ja se kannatti! Palaset loksahtelivat paikoilleen, asioiden väliset yhteydet olivat yhtäkkiä kirkkaina mielessä, muistin kokonaisia kappaleita ulkoa. Tuntui siltä, että olisin voinut lukea kirjat vielä läpi vaikka toiset 5 kertaa mutta ymmärsin, että jossain kohtaa lukeminen on pakko lopettaa ja koe suorittaa. Olin stressaantuneempi kuin koskaan elämässäni, täysin kaikkeni antanut henkisesti ja fyysisesti ja ajattelin vain, että jos tämä ei riitä niin sitten ei mikään. Ja riittihän se. :)
Eli 5 kertaa riitti itselleni. Jollekin toiselle riittää se kaksi kertaa ja joku tarvitsee 7 lukukertaa. Tärkeintä on työskennellä jokaisella kerralla, vaikkakin eri tavoilla. Pahinta itsensä huijaamista on "lukea" koko kevät niin, ettei ajatus ole oikeasti mukana ja sitten mennä itsevarmuutta uhkuen pääsykokeeseen ja saada sieltä palkinnoksi 11 pistettä. Näitäkin näkee joka vuosi, oikeastaan ehkä suurin osa hakijoista on tämäntyyppisiä. Toisille opetus voi olla ihan tarpeellinenkin :)
<3: Miss L
p.s. palaan myöhemmässä postauksessa tarkemmin erilaisiin oppimistekniikoihin, osan tuossa ohimennen mainitsinkin jo.
perjantai 4. marraskuuta 2011
Opiskelijavalinta
Heippa!
Kiireen keskeltä vain nopea postaus tällä kertaa. Opiskelijavalinnan päivämäärät ja muut tiedot on nyt julkaistu! Löytyy täältä: opiskelijavalinta
Olkaahan kuulolla ensi viikolla kun vastaan siihen kysymykseen, jota aina kysytään kun puhe tulee hakemisesta: "monta kertaa sä luit ne kirjat läpi?"
Rentouttavaa viikonloppua kaikille
- Miss L
Kiireen keskeltä vain nopea postaus tällä kertaa. Opiskelijavalinnan päivämäärät ja muut tiedot on nyt julkaistu! Löytyy täältä: opiskelijavalinta
Olkaahan kuulolla ensi viikolla kun vastaan siihen kysymykseen, jota aina kysytään kun puhe tulee hakemisesta: "monta kertaa sä luit ne kirjat läpi?"
Rentouttavaa viikonloppua kaikille
- Miss L
tiistai 25. lokakuuta 2011
Linkki-vinkit
Heippa kaikki!
Tässä vähän linkkejä teille. Nyt on hyvää aikaa tutustua näihin kun kirjojakaan ei vielä ole julkaistu.
Turun yliopiston nettisivu
Tietoa kaikista tiedekunnista ja yliopistosta kokonaisuutena.
Turun oikiksen opiskelijavalinta
Toistaiseksi nähtävillä on vanhat aikataulut, mutta uudet varmaan tulevat lähiaikoina. Ohjeita, vanhoja kysymyksiä, tilastotietoa valinnasta yms.
Hakulomake
Yliopistohaku.fi:ssä täytetään elintärkeä hakulomake.
Lex ry
Ainejärjestön kotisivut.
LexKurssit
Asiaa valmennuskursseista. Ilmoittautuminen alkaa marraskuussa!
Abitreenit
Keskustelua pääsykokeista yms. (Lukeminen omalla vastuulla, ei kannata verrata itseään muihin ja uskoa "olen lukenut kirjat 500 kertaa vaikkei ne ole vielä ilmestyneetkään"-tyylisiä kommentteja. Itse en lukenut netin keskustelupalstoja ollenkaan kirjojen ilmestyttyä!)
Lakimiesliitto
Lakimiesliitto valvoo myös opiskelijoiden etuja.
Finlex
Ajantasainen lainsäädäntö löytyy täältä, et siis tarvitse puhelinluettelon kokoisia lakikirjoja.
Oikeusministeriö
Oikeusministeriön virallinen nettisivu, kaikkea juristia enemmän tai vähemmän kiinnostavaa asiaa.
Siinäpä niitä. Tulossa on muuten miljoona mielenkiintoista postausta hakemiseen liittyen! Tekisi mieli lämätä kaikki ruutuun jo nyt, mutta mistäs mä sitten keväällä kirjoittelisin? :)
-Miss L
Tässä vähän linkkejä teille. Nyt on hyvää aikaa tutustua näihin kun kirjojakaan ei vielä ole julkaistu.
Turun yliopiston nettisivu
Tietoa kaikista tiedekunnista ja yliopistosta kokonaisuutena.
Turun oikiksen opiskelijavalinta
Toistaiseksi nähtävillä on vanhat aikataulut, mutta uudet varmaan tulevat lähiaikoina. Ohjeita, vanhoja kysymyksiä, tilastotietoa valinnasta yms.
Hakulomake
Yliopistohaku.fi:ssä täytetään elintärkeä hakulomake.
Lex ry
Ainejärjestön kotisivut.
LexKurssit
Asiaa valmennuskursseista. Ilmoittautuminen alkaa marraskuussa!
Abitreenit
Keskustelua pääsykokeista yms. (Lukeminen omalla vastuulla, ei kannata verrata itseään muihin ja uskoa "olen lukenut kirjat 500 kertaa vaikkei ne ole vielä ilmestyneetkään"-tyylisiä kommentteja. Itse en lukenut netin keskustelupalstoja ollenkaan kirjojen ilmestyttyä!)
Lakimiesliitto
Lakimiesliitto valvoo myös opiskelijoiden etuja.
Finlex
Ajantasainen lainsäädäntö löytyy täältä, et siis tarvitse puhelinluettelon kokoisia lakikirjoja.
Oikeusministeriö
Oikeusministeriön virallinen nettisivu, kaikkea juristia enemmän tai vähemmän kiinnostavaa asiaa.
Siinäpä niitä. Tulossa on muuten miljoona mielenkiintoista postausta hakemiseen liittyen! Tekisi mieli lämätä kaikki ruutuun jo nyt, mutta mistäs mä sitten keväällä kirjoittelisin? :)
-Miss L
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
tiistai 18. lokakuuta 2011
Valmennuskurssit - mihin niitä tarvitaan?
Jokaisella oikikseen pyrkivällä on takanaan monta vuotta koulunkäyntiä, kymmeniä kokeita ja vielä enemmän esseitä. Osa pyrkijöistä on myös ehtinyt opiskella itselleen jonkin toisen ammatin, usein pyrkijöiden joukosta löytyy poliiseja, valtiotieteilijöitä ja kauppatieteilijöitä. Erittäin tärkeää oman onnistumisen kannalta on tuntea oma oppimistyylinsä ja olla rehellinen itselleen. Opinko parhaiten lukemalla, kuuntelemalla vai visuaalisesti? Pystynkö keskittymään paremmin kirjastossa vai kotona? Olenko virkeimmilläni aamulla vai illalla? Hyödyttävätkö minua eniten mindmapit, muistiinpanot, alleviivaukset, harjoitustehtävät, muistilaput vai jotkut muut tekniikat? Itse suosittelen käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja joista tuntuu olevan hyötyä. Vaihtelu virkistää ja auttaa asioiden mieleenpainamisessa. Hyvällä valmennuskurssilla paneudutaan myös näihin kysymyksiin ja annetaan kullanarvoisia vinkkejä.
Mitä muuta hyötyä siitä valmennuskurssista sitten on? Vaikka tuntisi oman opiskelutekniikkansa läpikotaisin, juridiikka on yleensä hakijalla melko vierasta aluetta. Lukiossa käyty lakitiedon kurssi voi olla ainoa kosketus oikeustieteeseen (ja voinpa todeta että hyvin pintapuolinen sellainen...). Valmennuskurssin luennoilla sinua (toivottavasti!) opettaa alan ammattilainen. Hän osaa selittää asian niin, että siitä mitään tietämätön ymmärtää mistä on kysymys. Olen huomannut, että ensimmäisten luentojen aikana esitetyt kysymykset ovat yleensä aivan ruohonjuuritasoa. Pääsykoekirja voikin olla alkuun ihan täyttä hepreaa ja tuntuu ettet koskaan tule oppimaan sitä kaikkea. Tässä tilanteessa on hyvin tärkeää, että sinulla on joku jolta voit kysyä ja joka selittää asiat auki. Oppiminen lähtee asian ymmärtämisestä, vasta sen jälkeen tulee ulkoaopettelun vaihe. Elleivät vanhempasi/kaverisi/poikaystäväsi ole juristeja, he eivät ikävä kyllä osata vastata pääsykoekirjoja koskeviin kysymyksiisi, vain ammattilainen osaa. ;)
Toinen asia jota ei voi liikaa korostaa, on vastaustekniikan opettelu. Hyvän vastaustekniikan oppii harjoittelemalla ja saamalla palautetta. Tähän tarvitaan harjoitustehtäviä ja harjoituskokeita sekä ammattilainen joka arvostelee vastauksesi. Lukiopohjalta ei voi osata oikeustieteellisen pääsykokeessa vaadittavaa vastaustekniikkaa! Koska jyvitys (eli miten pisteitä annetaan) on tarkkaa, voit osata asian hyvin ja silti olla pääsemättä sisälle puutteellisen vastaustekniikan vuoksi. Itselleni kävi juuri näin ensimmäisellä hakukerralla, vaikka olin vastaustekniikkaa vähän harjoitellutkin. Olisi pitänyt harjoitella enemmän :) Valmennuskursseilta saat yleensä myös kirjoista tehdyt tiivistelmät, jotka auttavat kertaamisvaiheessa. Tiivistelmien avulla opit myös kiinnittämään huomiota siihen, minkä tekstissä on olennaista ja mikä ei. Lukemisen alkuvaiheessa tämä on tärkeää, ettet suoraan ala opetella ulkoa kaikkia kolmea kirjaa sanasta sanaan.
Mm. LexKurssien valmennuskursseilla sinulla on mahdollisuus pienryhmäopetukseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pienryhmäopetus on valmennuskurssien parasta antia. Pienryhmäopetuksessa opettaja on lähellä, jolloin kysymyksiä voi esittää niin paljon kuin sielu sietää. Voit myös esittää toiveita käsiteltävistä aiheista. Vaikeisiin kohtiin ja epäselvyyksiin on helppo pureutua kun ryhmäkoko on luentojen ryhmää pienempi. Pienryhmäopetus on erittäin hyödyllistä ja tekee valmennuskurssin sisällöstä monipuolisempaa, mikä on hienoa jo ihan siksikin, että mielenkiinto pysyy paremmin yllä.
Ja sitten siihen lempiaiheeseeni: henkinen valmentautuminen. :) Valmennuskurssilta saat tutorin, joka on itse kokenut pääsykoetilanteen. Hänen tukensa ja neuvonsa ovat melkeinpä tärkeintä mitä kurssi voi tarjota. Lukemisen teet sinä itse, tukemiseen tarvitset jonkun muun. Hakukevät on erittäin raskas kun lukupäivät venyvät, tuntuu ettei mitään opi ja paineet alkavat kasautua. Tutor (ja muut kurssilaiset) ovat niitä henkilöitä, joiden kanssa aiheesta voi puhua ja jotka ymmärtävät. Kannattaa ehdottomasti pyrkiä tutustumaan muihin kurssilaisiin! Älä ajattele, että kyseessä on niin kova kilpailutilanne ettet halua omalla tietämykselläsi auttaa muita, olette kaikki samassa veneessä. Jos yrität selvitä kaikesta yksin, menet metsään ja pahasti. Monet kurssilaiset ovat myös tulevia opiskelukavereitasi, joten kannattaa tehdä hyvä ensivaikutelma ja aloittaa tutustuminen jo kurssilla. On myös puhdas fakta, että stressi helpottuu kun siitä puhuu jonkun kanssa. Omista voimavaroista huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin ahkera lukeminen. :)
Reipasta viikkoa kaikille!
<3: Miss L
Mitä muuta hyötyä siitä valmennuskurssista sitten on? Vaikka tuntisi oman opiskelutekniikkansa läpikotaisin, juridiikka on yleensä hakijalla melko vierasta aluetta. Lukiossa käyty lakitiedon kurssi voi olla ainoa kosketus oikeustieteeseen (ja voinpa todeta että hyvin pintapuolinen sellainen...). Valmennuskurssin luennoilla sinua (toivottavasti!) opettaa alan ammattilainen. Hän osaa selittää asian niin, että siitä mitään tietämätön ymmärtää mistä on kysymys. Olen huomannut, että ensimmäisten luentojen aikana esitetyt kysymykset ovat yleensä aivan ruohonjuuritasoa. Pääsykoekirja voikin olla alkuun ihan täyttä hepreaa ja tuntuu ettet koskaan tule oppimaan sitä kaikkea. Tässä tilanteessa on hyvin tärkeää, että sinulla on joku jolta voit kysyä ja joka selittää asiat auki. Oppiminen lähtee asian ymmärtämisestä, vasta sen jälkeen tulee ulkoaopettelun vaihe. Elleivät vanhempasi/kaverisi/poikaystäväsi ole juristeja, he eivät ikävä kyllä osata vastata pääsykoekirjoja koskeviin kysymyksiisi, vain ammattilainen osaa. ;)
Toinen asia jota ei voi liikaa korostaa, on vastaustekniikan opettelu. Hyvän vastaustekniikan oppii harjoittelemalla ja saamalla palautetta. Tähän tarvitaan harjoitustehtäviä ja harjoituskokeita sekä ammattilainen joka arvostelee vastauksesi. Lukiopohjalta ei voi osata oikeustieteellisen pääsykokeessa vaadittavaa vastaustekniikkaa! Koska jyvitys (eli miten pisteitä annetaan) on tarkkaa, voit osata asian hyvin ja silti olla pääsemättä sisälle puutteellisen vastaustekniikan vuoksi. Itselleni kävi juuri näin ensimmäisellä hakukerralla, vaikka olin vastaustekniikkaa vähän harjoitellutkin. Olisi pitänyt harjoitella enemmän :) Valmennuskursseilta saat yleensä myös kirjoista tehdyt tiivistelmät, jotka auttavat kertaamisvaiheessa. Tiivistelmien avulla opit myös kiinnittämään huomiota siihen, minkä tekstissä on olennaista ja mikä ei. Lukemisen alkuvaiheessa tämä on tärkeää, ettet suoraan ala opetella ulkoa kaikkia kolmea kirjaa sanasta sanaan.
Mm. LexKurssien valmennuskursseilla sinulla on mahdollisuus pienryhmäopetukseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pienryhmäopetus on valmennuskurssien parasta antia. Pienryhmäopetuksessa opettaja on lähellä, jolloin kysymyksiä voi esittää niin paljon kuin sielu sietää. Voit myös esittää toiveita käsiteltävistä aiheista. Vaikeisiin kohtiin ja epäselvyyksiin on helppo pureutua kun ryhmäkoko on luentojen ryhmää pienempi. Pienryhmäopetus on erittäin hyödyllistä ja tekee valmennuskurssin sisällöstä monipuolisempaa, mikä on hienoa jo ihan siksikin, että mielenkiinto pysyy paremmin yllä.
Ja sitten siihen lempiaiheeseeni: henkinen valmentautuminen. :) Valmennuskurssilta saat tutorin, joka on itse kokenut pääsykoetilanteen. Hänen tukensa ja neuvonsa ovat melkeinpä tärkeintä mitä kurssi voi tarjota. Lukemisen teet sinä itse, tukemiseen tarvitset jonkun muun. Hakukevät on erittäin raskas kun lukupäivät venyvät, tuntuu ettei mitään opi ja paineet alkavat kasautua. Tutor (ja muut kurssilaiset) ovat niitä henkilöitä, joiden kanssa aiheesta voi puhua ja jotka ymmärtävät. Kannattaa ehdottomasti pyrkiä tutustumaan muihin kurssilaisiin! Älä ajattele, että kyseessä on niin kova kilpailutilanne ettet halua omalla tietämykselläsi auttaa muita, olette kaikki samassa veneessä. Jos yrität selvitä kaikesta yksin, menet metsään ja pahasti. Monet kurssilaiset ovat myös tulevia opiskelukavereitasi, joten kannattaa tehdä hyvä ensivaikutelma ja aloittaa tutustuminen jo kurssilla. On myös puhdas fakta, että stressi helpottuu kun siitä puhuu jonkun kanssa. Omista voimavaroista huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin ahkera lukeminen. :)
Reipasta viikkoa kaikille!
<3: Miss L
lauantai 15. lokakuuta 2011
Luku-urakkaan valmistautuminen
Turun oikiksen pääsykoekirjat julkaistaan maaliskuun lopussa 2012. Tätä ajankohtaa ennen niistä ei anneta mitään tietoa. Joka vuosi (ainakin tähän asti) kirjat ovat vaihtuneet. Kuitenkin jotkut kirjat kiertävät, eli esim. vuonna 2008 ollut Yritysoikeuden perusteet, oli valintakoekirjana myös keväällä 2011. Aiempien vuosien kirjoja voi katsella tiedekunnan nettisivuilta (www.utu.fi). Netistä löytyvät myös aiempien vuosien kysymykset ja niiden oikeat vastaukset. Kannattaa katsoa myös tilastotiedot aiempien vuosien opiskelijavalinnasta ja muutenkin silmäillä läpi ohjeita. Ei kannata pilata mahdollisuuksiaan sillä, ettei tutustu ohjeisiin ja tekee jonkun onnettoman muotovirheen!
Ei myöskään kannata pelästyä aiempien vuosien kirjoja tai kysymyksiä. Jokainen niihin vastannut on tehnyt kovasti töitä 2 ja puoli kuukautta ja siksi osannut vastaukset. Maallikko ei voi tietää vastauksia etukäteen mutta luku-urakan aikana vaikeatkin jutut varmasti tulevat tutuiksi, myös sinulle! Muista myös, että aika siitä kun kirjat julkaistaan (maaliskuun lopussa) siihen kun koe järjestetään (kesäkuun puoliväli) on aivan riittävä. Tuona aikana opit ahkerasti työskentelemällä kaiken mitä kokeessa vaaditaan. En siis suosittele aiempien vuosin kirjojen pänttäämistä, todennäköisesti et siitä juurikaan hyödy! Tietysti kaikki ennakkotieto juridiikasta toimii eduksesi ja voi olla järkevää silmäillä joitain yleisteoksia aiheeseen liittyen. Älä kuitenkaan pänttää yksityiskohtaista tietoa ja kuormita itseäsi turhaan. Keväällä voit sitten lukea syömmesi kyllyydestä ;)
Nyt kun aikaa on vielä mukavasti, selvitä itsellesi miten hakeminen tapahtuu. Todennäköisesti sinun tulee täyttää lomake osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Voi olla, että joitain muitakin toimenpiteitä vaaditaan, selvitä ne ajoissa! Merkitse myös kalenteriisi (ja kännykkään ja jääkaapin oveen ja joka paikkaan) hakuajat, jotta varmasti muistat tehdä hakemuksesi hyvissä ajoin. Jos et hae, et voi tulla valituksi. Jos myöhästyt hakuajasta, et saa armoa = joudut odottamaan vuoden turhaan.
Yleensä valmennuskursseille ilmoittautuminen alkaa marras-joulukuun aikana. Käy läpi eri valmennuskurssit ja jos sinun on mahdollista osallistua kurssille, tee se. Itse kävin ensimmäisenä hakuvuotenani Eximian valmennuskurssin ja toisena hakuvuotena LexKurssin (TehoPlus). Suosittelen jälkimmäistä! Noin 80% sisäänpäässeistä käy LexKurssin. Siitä siis on todella hyötyä! LexKursseihin voit tutustua osoitteessa www.lexkurssit.fi. Kannattaa huomioida että näillä kursseilla on myös majoitusmahdollisuus joka on mielestäni tosi edullinen. Välimatka ei siis ole este ja kurssilaisia saapuukin yleensä ympäri Suomen. Jos sinun ei ole mahdollista osallistua valmennuskursseille, harkitse vakavasti materiaalipaketin hankkimista. Materiaalipaketti sisältää yleensä tiivistelmät ja harjoitustehtäviä. Hintaa paketilla on yleensä n.200 euroa. En voi liikaa painottaa harjoitustehtävien merkitystä! Oikiksessa essee tarkoittaa jotain aivan muuta kuin lukiossa. Parhaan esseen opit laatimaan harjoittelemalla. Oikeustapaustehtävät ovat myös yleisiä ja niitä on syytä harjoitella. Moni opiskelemaan pyrkivä voi luulla osaavansa alueen hyvin, mutta kun pitäisi alkaa kirjoittaa vastauksia, on pää yhtäkkiä tyhjä. On siis tärkeää harjoitella vastaamista ja käden ja pään yhteistoimintaa. Kirjoittaminen omasta muistista on erinomainen tapa oppia uutta!
Mieti nyt jo myös sitä, miten jaksat paahtaa läpi kevään luku-urakan. Ensimmäisinä viikkoina opiskelua on syytä olla n. 6 tuntia päivässä ja moni nostaa määrää niin, että loppuajasta saatetaan lukea jopa 11 tuntia päivässä. On erinomaisen tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan lukemisen lomassa! Miten rentoudut? Tunnetko omat oppimistekniikkasi? Asutko kotona vai yksin, siis kuka maksaa elämisesi sinun opiskellessa päätoimisesti pääsykoetta varten? Oletko valmis siirtämään lomamatkasi myöhemmäksi jotta lukeminen ei häiriinny? Löytyykö sinulta kaveria joka myös aikoo lukea tosissaan? Vertaistuki on kullanarvoista kun paineet alkavat kasaantua. Kun mietit näitä asioita jo valmiiksi, tiedät mihin ryhdyt ja saatat välttää pahimmat kompastukset kevään aikana. Luku-kevät ei ole sprinttijuoksu vaan maratoni, jossa pitää jaksaa painaa tasaisella tahdilla maaliin saakka. ;)
Aurinkoista viikonloppua!
<3:lla Miss L
Ei myöskään kannata pelästyä aiempien vuosien kirjoja tai kysymyksiä. Jokainen niihin vastannut on tehnyt kovasti töitä 2 ja puoli kuukautta ja siksi osannut vastaukset. Maallikko ei voi tietää vastauksia etukäteen mutta luku-urakan aikana vaikeatkin jutut varmasti tulevat tutuiksi, myös sinulle! Muista myös, että aika siitä kun kirjat julkaistaan (maaliskuun lopussa) siihen kun koe järjestetään (kesäkuun puoliväli) on aivan riittävä. Tuona aikana opit ahkerasti työskentelemällä kaiken mitä kokeessa vaaditaan. En siis suosittele aiempien vuosin kirjojen pänttäämistä, todennäköisesti et siitä juurikaan hyödy! Tietysti kaikki ennakkotieto juridiikasta toimii eduksesi ja voi olla järkevää silmäillä joitain yleisteoksia aiheeseen liittyen. Älä kuitenkaan pänttää yksityiskohtaista tietoa ja kuormita itseäsi turhaan. Keväällä voit sitten lukea syömmesi kyllyydestä ;)
Nyt kun aikaa on vielä mukavasti, selvitä itsellesi miten hakeminen tapahtuu. Todennäköisesti sinun tulee täyttää lomake osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Voi olla, että joitain muitakin toimenpiteitä vaaditaan, selvitä ne ajoissa! Merkitse myös kalenteriisi (ja kännykkään ja jääkaapin oveen ja joka paikkaan) hakuajat, jotta varmasti muistat tehdä hakemuksesi hyvissä ajoin. Jos et hae, et voi tulla valituksi. Jos myöhästyt hakuajasta, et saa armoa = joudut odottamaan vuoden turhaan.
Yleensä valmennuskursseille ilmoittautuminen alkaa marras-joulukuun aikana. Käy läpi eri valmennuskurssit ja jos sinun on mahdollista osallistua kurssille, tee se. Itse kävin ensimmäisenä hakuvuotenani Eximian valmennuskurssin ja toisena hakuvuotena LexKurssin (TehoPlus). Suosittelen jälkimmäistä! Noin 80% sisäänpäässeistä käy LexKurssin. Siitä siis on todella hyötyä! LexKursseihin voit tutustua osoitteessa www.lexkurssit.fi. Kannattaa huomioida että näillä kursseilla on myös majoitusmahdollisuus joka on mielestäni tosi edullinen. Välimatka ei siis ole este ja kurssilaisia saapuukin yleensä ympäri Suomen. Jos sinun ei ole mahdollista osallistua valmennuskursseille, harkitse vakavasti materiaalipaketin hankkimista. Materiaalipaketti sisältää yleensä tiivistelmät ja harjoitustehtäviä. Hintaa paketilla on yleensä n.200 euroa. En voi liikaa painottaa harjoitustehtävien merkitystä! Oikiksessa essee tarkoittaa jotain aivan muuta kuin lukiossa. Parhaan esseen opit laatimaan harjoittelemalla. Oikeustapaustehtävät ovat myös yleisiä ja niitä on syytä harjoitella. Moni opiskelemaan pyrkivä voi luulla osaavansa alueen hyvin, mutta kun pitäisi alkaa kirjoittaa vastauksia, on pää yhtäkkiä tyhjä. On siis tärkeää harjoitella vastaamista ja käden ja pään yhteistoimintaa. Kirjoittaminen omasta muistista on erinomainen tapa oppia uutta!
Mieti nyt jo myös sitä, miten jaksat paahtaa läpi kevään luku-urakan. Ensimmäisinä viikkoina opiskelua on syytä olla n. 6 tuntia päivässä ja moni nostaa määrää niin, että loppuajasta saatetaan lukea jopa 11 tuntia päivässä. On erinomaisen tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan lukemisen lomassa! Miten rentoudut? Tunnetko omat oppimistekniikkasi? Asutko kotona vai yksin, siis kuka maksaa elämisesi sinun opiskellessa päätoimisesti pääsykoetta varten? Oletko valmis siirtämään lomamatkasi myöhemmäksi jotta lukeminen ei häiriinny? Löytyykö sinulta kaveria joka myös aikoo lukea tosissaan? Vertaistuki on kullanarvoista kun paineet alkavat kasaantua. Kun mietit näitä asioita jo valmiiksi, tiedät mihin ryhdyt ja saatat välttää pahimmat kompastukset kevään aikana. Luku-kevät ei ole sprinttijuoksu vaan maratoni, jossa pitää jaksaa painaa tasaisella tahdilla maaliin saakka. ;)
Aurinkoista viikonloppua!
<3:lla Miss L
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Miksi oikikseen?
Moni sinne haluaa mutta miksi? Itselleni valinta oli ihan selvä alusta asti, oikeastaan mitään valintaa ei tarvinnut edes tehdä! Tajusin haluavani tuomariksi jo joskus 7. luokalla. En oikeastaan edes tiedä mistä se ajatus tuli silloin mieleeni. Ehkä koin että hienointa maailmassa olisi olla tuomari. :) Joskus olen filosofoinut tämän kysymyksen äärellä enemmänkin. Onhan lakimiehenä olemisessa ainakin se hieno puoli, että osaa aina pitää oman puolensa. Olen jo pienestä asti pitänyt oikeudenmukaisuutta tosi tärkeänä asiana. Minua on muutenkin kiinnostanut se, mikä on oikein ja mikä väärin. Ja miksi?
Koen että oikis on kutsumus. Olen kuullut samaa myös muilta alan ihmisiltä. Ensimmäisinä opiskelupäivinä kyselimme toisiltamme, miksi kukin oli halunnut juuri oikeustieteelliseen. Moni sanoi, että he haluaisivat auttaa ihmisiä jotenkin. Auttamisenhalu oli ehdottomasti yleisin syy mitä sanottiin. Toiset sanoivat, että koska kokevat koulutuksen monipuolisena ja että se antaa mahdollisuuksia moniin eri ammatteihin. Totta sekin! Tuo vastaus myös osoittaa sen, miten monenlaisia ihmisiä tämä ala kiinnostaa. Kaikista ei tule asianajajia, eivätkä kaikki halua töihin tuomioistuimiin. Toiset haluavat poliisipäälliköiksi, syyttäjiksi, tutkijoiksi,
ihmisoikeusasiantuntijoiksi ja niin edelleen. Ei ole mitään yhtä muottia sille, millainen oikislainen on tai millainen hänen pitäisi olla!
Kun sanoin että oikis on kutsumus, tarkoitin myös sitä ettei oikikseen kannata pyrkiä rahan takia. Tottahan se on, että palkka on hyvä. Yksityisellä puolella keskimäärin jotain 6700 euron luokkaa. Se ei kuitenkaan ole pääsyy hakeutua oikikseen! Opiskella ei jaksa jos aihe ei kiinnosta. Työtä ei jaksa tehdä 40 vuotta elämästään, jos aihe ei kiinnosta. Jos joku tätä lukeva haluaa oikikseen dollarinkuvat silmissä, niin unohda se! Käy ennemmin vaikka jokin kaupallisen alan koulutus ja ryhdy meklariksi tai muuksi vastaavaksi. Tienata voi muuallakin.
Jos koet, että haluat tietää miten yhteiskunta toimii, oppia mikä on laillista ja mikä ei, haluat monipuolisen koulutuksen etkä pelkää tehdä töitä unelmasi eteen, olet oikeassa blogissa! Onnittelut sinulle, olet tehnyt hienon valinnan koulutuspaikkasi suhteen. Oikeastaan et olisi voinut paremmin valita ;)
Tästä se matka sitten alkaa.
Koen että oikis on kutsumus. Olen kuullut samaa myös muilta alan ihmisiltä. Ensimmäisinä opiskelupäivinä kyselimme toisiltamme, miksi kukin oli halunnut juuri oikeustieteelliseen. Moni sanoi, että he haluaisivat auttaa ihmisiä jotenkin. Auttamisenhalu oli ehdottomasti yleisin syy mitä sanottiin. Toiset sanoivat, että koska kokevat koulutuksen monipuolisena ja että se antaa mahdollisuuksia moniin eri ammatteihin. Totta sekin! Tuo vastaus myös osoittaa sen, miten monenlaisia ihmisiä tämä ala kiinnostaa. Kaikista ei tule asianajajia, eivätkä kaikki halua töihin tuomioistuimiin. Toiset haluavat poliisipäälliköiksi, syyttäjiksi, tutkijoiksi,
ihmisoikeusasiantuntijoiksi ja niin edelleen. Ei ole mitään yhtä muottia sille, millainen oikislainen on tai millainen hänen pitäisi olla!
Kun sanoin että oikis on kutsumus, tarkoitin myös sitä ettei oikikseen kannata pyrkiä rahan takia. Tottahan se on, että palkka on hyvä. Yksityisellä puolella keskimäärin jotain 6700 euron luokkaa. Se ei kuitenkaan ole pääsyy hakeutua oikikseen! Opiskella ei jaksa jos aihe ei kiinnosta. Työtä ei jaksa tehdä 40 vuotta elämästään, jos aihe ei kiinnosta. Jos joku tätä lukeva haluaa oikikseen dollarinkuvat silmissä, niin unohda se! Käy ennemmin vaikka jokin kaupallisen alan koulutus ja ryhdy meklariksi tai muuksi vastaavaksi. Tienata voi muuallakin.
Jos koet, että haluat tietää miten yhteiskunta toimii, oppia mikä on laillista ja mikä ei, haluat monipuolisen koulutuksen etkä pelkää tehdä töitä unelmasi eteen, olet oikeassa blogissa! Onnittelut sinulle, olet tehnyt hienon valinnan koulutuspaikkasi suhteen. Oikeastaan et olisi voinut paremmin valita ;)
Tästä se matka sitten alkaa.
tiistai 11. lokakuuta 2011
Blogi alkaa, tervetuloa mukaan!
Tämän blogin tarkoituksena on jakaa omakohtaisia kokemuksia/neuvoja oikikseen pyrkiville. Itse hain Turun oikikseen kaksi kertaa ja toisella kerralla minut hyväksyttiin koepistevalinnassa. Minulla on siis kokemusta kahdesta stressintäyteisestä keväästä, joista toinen päättyi toivomaani lopputulokseen: oikikseen pääsemiseen. Kaikki blogissa kerrotut asiat pohjautuvat siis omiin kokemuksiini, onnistumisiin ja epäonnistumisiin.
Pyrin kertomaan omasta hakuprosessistani mahdollisimman tarkasti. On kuitenkin hyvä muistaa, että hakuprosessi on jokaiselle henkilökohtainen kokemus jossa mitataan oppismiskyvyn lisäksi myös stressinsietokykyä. Jokainen kokee paineet eri tavalla, eivätkä kaikki keinot ja oppimistyylit sovi kaikille. Muista siis kuunnella itseäsi ja olla rehellinen itsellesi, niin saavutat parhaan tuloksen :)
Tervetuloa mukaan!
Älä pelkää kommentoida tai lähettää vaikka sähköpostia, vastailen mieluusti. :)
Pyrin kertomaan omasta hakuprosessistani mahdollisimman tarkasti. On kuitenkin hyvä muistaa, että hakuprosessi on jokaiselle henkilökohtainen kokemus jossa mitataan oppismiskyvyn lisäksi myös stressinsietokykyä. Jokainen kokee paineet eri tavalla, eivätkä kaikki keinot ja oppimistyylit sovi kaikille. Muista siis kuunnella itseäsi ja olla rehellinen itsellesi, niin saavutat parhaan tuloksen :)
Tervetuloa mukaan!
Älä pelkää kommentoida tai lähettää vaikka sähköpostia, vastailen mieluusti. :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)